Kirje viisivuotiaalle

Sinua toivoin, sinut sain. Ja silti sain, mitä toivoa osannut en. 

Pienen pieni, mutta niin suuremmoinen tyttäreni kääntyy tänään viisivuotiaaksi. Ja taas on aika istahtaa ja muistella kulunutta vuotta, kirjoittaa kirjeeseen kaikkein kauneimmat asiat. 

Ja kauneuttahan riittää. Sinä olet sellainen satumainen, niin syvästi herttainen ja välitön, että minä aivan ihmettelen. 

Ihmettelen tapaasi puhua aina ystävällisesti ja kohteliaasti. Ihmettelen oikeudenmukaisuuttasi ja suloisuuttasi. Ihmettelen taitoasi leikkiä ja heittäytyä. 

Ihmettelen sitä, miten pyydät usein, mutta niin pieniä asioita. Niin vähästä olet onnellinen ja niin perusteellisen tyytyväinen. 

Sellainen sinä olet ollut aina. Sinulla on päivän alussa ja lopussa kaikki aivan hyvin. Jos surettaa, suret isosti ja sukkelaan - silloinkin sinulle riittää halaus ja tieto siitä, että olet tullut kuulluksi. 

Tykkäät tanssia, temppuilla, hyppiä, pomppia ja keinua. Senkin kaiken teet aina kauniisti. Saamme usein nähdä esityksiä ja uusia taitoja. Satubaletin kenraalissa huusit minulla salin toisesta päästä, "enkö ollutkin äiti upea?" 

Ja upeahan sinä olit. Musiikki on ystäväsi ja hereillä ollessasi laulat jatkuvasti. Opettelet soittamaan uusia lauluja pianolla ja käytät usein kahta kättä - olet aivan erityisen musikaalinen, ja taas me saamme ihmetellä ja ihastua. Ihastua sinuun joka päivä uudestaan. 

Mitä ikinä päälleni puen, saan sinulta aina ihailevan hyväksynnän. Olet äärettömän hienolla itsetunnolla varustettu pieni nainen, joka näkee itsessään ja ympärillään silkkaa kauneutta. Kuinka sinusta tuli, näinkin raadollisessa maailmassa, noin valtavan viisas ja hyväksyvä? 

Parhaita juttuja ovat mielestäsi tyttöjen illat, kynsilakat, poskipunat, laukut, mekot, tiarat ja korut. Mitä enemmän mekko kiiltää, sitä enemmän sinä säihkyt. Syntymäpäivälahjasi olivat yhtä suurta glitteriä, hattaraa, pitsiä ja tylliä. Ja taas saa äiti ihmetellä, mistä kaikki prinsessat elämääsi löysit? 

Ruoka maistuu sinulle silloin, kun se on kääräisty spaghettiin. Syntymäpäivän toiveruoka olikin kanaa ja pastaa. Olet mahdoton herkkupeppu, joka ei lisäksi koskaan tule huonovointiseksi liiasta sokerista - saunassa saatat silti saada pienet nauruhepulit ja hassutella yömyöhään asti! 

Tykkäät katsella Frozen - elokuvia, pyjamasirkusta, konsertteja, Gabyn Nukketaloa ja Pikku Kakkosta. Voit myös helposti vilkuilla juuri sitä mitä telkkarista tulee, ellei se ole veljesi liian jännittävä ohjelma. Samaan aikaan kieput todennäköisesti villisti renkaissa tai harjoittelet spagaattia. 

Mummin tabletilla pelailet värityspeliä, mummun mökillä taitelet piirtäen. Uiminen ja pyöräily sinua vielä hiukan jännittää, mutta tavuja ja sanoja luet jo hienosti ihan itse. Osaat myös solmia kengännauhat, harjata hiukset ja laittaa ponnarin. Tipahditpa hetki sitten ihan oikean ponin selästäkin, mutta sepäs sinua vain nauratti! 

Iltaisin nukahdat äänisatuihin ja rakastat myös kuunnella musiikkia omilla kuulokkeilla. Tanssibileet äidin kanssa on kenties parasta mitä tiedät, jos yhteistä spa - hetkeä (kurkut silmille, kasvorasvaa kasvoille ja kynsilakkaa varpaankynsiin) ei lasketa. Kuluneen vuoden harrastit muskaria, jumppakerhoa ja satubalettia. Päiväkodissa sinulla on monta ihanaa ystävää, joilla on hämmästyttävän samanlainen mielenmaailma! 

Veljen kanssa leikit taisteluleikkejä, vaikka ne eivät ole omia suosikkejasi. Isän seuraksi lähdet ajoreissulle ja kauppaan, vaikka se on usein yksitoikkoista istumista. Äidin kanssa kierrät kirpparin ja odotat kärsivällisesti, kun hössötetään ja pohditaan ties mitä juttuja. Itsellesi et välttämättä tarvitse mitään, mutta ilahdut kyllä suuresti esimerkiksi pillimehusta tai pienestä kirjasta. 

Pikkusisko saa viedä sinulta vaikka korkokengät jalasta, jos se häntä vain ilahduttaa. Usein olet aivan valmis joustamaan ja tinkimään omastasi. 

Sinulle valtavan rakkaita ovat myös lähipiirin aikuiset ja lapset. Naapurin tytöt kuuluvat perheeseesi. Sinusta on aina ihanaa, kun tehdään yhdessä ihan mitä tahansa arkista - pelataan vaikka kimbleä tai korttia. Muistelet yhteisiä reissuja ja kivoja hetkiä aina kovin pitkään. Elämässäsi tuntuu olevan paljon merkityksellisiä asioita ja onnea, josta olen tietysti aivan erityisen iloinen. 

Minä tiedän, että minne ikinä menetkin, sinä tulet varmasti pärjäämään. Sinua kantaa juuri se valtavan hieno itseluottamus, joka saa sinut uskomaan, että pystyt mihin tahansa. 

Ja niinhän sinä pystytkin, yksin tai yhdessä muiden kanssa. Olet saanut syntymälahjaksi mahdottoman hienon elämänilon, joka vie sinut vielä pitkälle.

Ehkä jonain päivänä muutat maailmaa, kuka tietää. Jos sen teet, teet sen kauniisti ja tavalla, joka luo hyvää. Sinä olet päästä varpaisiin vilpitön, ihana ja upea. Älä koskaan anna kenenkään epäillä sitä ♥️

Paljon onnea minun maailmani hienoin viisivuotias. Kiitos, kun olet juuri sinä. 

Ja kun sinut sain, vasta ymmärsin, mitä todella saada voin. 

Kirje 30-vuotiaalle minulle

Teen sen lapsilleni joka vuosi. Nyt on aika kirjoittaa muutama sana oman elämäni päähenkilölle, minulle.

Pakko todeta, että näiden vuosien aikana emme ole aina tulleet toimeen. Toisinaan olet ollut hyvin sinisilmäinen, minä taas mustavalkoinen. Tunteet ovat vieneet meitä eri suuntiin. 

Näiden vuosien aikana en ole luottanut, uskonut ja uskaltanut seistä takanasi. En ole vienyt sinua turvaan edes sillon, kun olen tiennyt sen olevan ainoa oikea vaihtoehto. 

Sinä, nyt 30-vuotias nuori nainen, olet silti siinä, omilla jaloillasi seisten. Tänään vahvuutesi on aina vain kasvava itsemyötätunto ja rohkeus olla myös heikko ja epätäydellinen. Me olemme alkaneet puhua samaa kieltä. Me emme ole löytäneet vain yhteisiä sanoja, vaan myös yhteiset ääriviivat ja rajat. Ymmärrämme toistemme tunnemaailmaa, osaamme kuunnella ja olla läsnä.

Kuluneen vuoden aikana olen oppinut sinusta valtavan paljon. Vastoin oletuksia et ole se huoneen sosiaalisin ja valoisin persoona, joka haluaa näkyä ja räiskyä, ottaa tilan ja ihmiset haltuun. Olet vuosikausia ajatellut, että viihdyttäjän roolissa tulisit kenties aina hyväksytyksi. Sinä olet aina ollut 100% kaikkia muita varten. 

Kesti kauan ymmärtää, että äärimmäisen iloinen ja sosiaalinen ihminen voi todellisuudessa olla valtavan epävarma, arka ja pelokas. Nykyään viihdyt omissa pienissä piireissäsi. Elämässäsi on ihmisiä, joiden seurassa voit olla vaan, tulla näkyväksi. Saat luvan kanssa jäädä taustalle, eikä sinun tarvitse hauskuuttaa tai olla nokkela. Voit käyttää kaikkia maailman sanoja vapaasti ilmaisuun ja tunnemaailman jäsentelyyn - jos haluat puhua, sinulla on paljon kuuntelevia korvia. Ja miten valtavan hienoja vertaisia olet elämääsi löytänyt!

Perheesi on noussut arvoon arvaamattomaan. Nautit hyvin arkisista asioista, kuten yhteisistä ateriahetkistä ja ajasta samassa tilassa. Et enää huolestu ihan jokaisesta lapsiasi uhkaavasta vastoinkäymisestä - olet hyväksynyt sen, että esimerkiksi sairastelut ottavat joskus kohtuuttoman paljon aikaa. Yhdessäolo on tässäkin se tärkein parantava voima.

Sinun ei tarvitse tavoitella kaikkia maailman kiinnostavia työmahdollisuuksia, ottaa jokaista kotia vailla olevaa eläintä tai haalia kotiisi jokaista hienoa kirpputorilöytöä. Osaat jo vähän paremmin asettua elämäsi äärelle, vaikka edelleen sinulla on vahva tarve muuttua ja muuttaa ympäristöäsi. 

Aikanaan olet elänyt hyvin levottomasti joka suhteessa. Joskus on tarpeellista rauhoittua, mutta uudet alut ovat monessa tilanteessa olleet myös perusteltuja. Haluaisin tulevaisuudessa luottaa vielä enemmän vahvaan intuitioosi, kunhan vain muistat sen, että olet lopulta itse vastuussa omista ratkaisuistasi. 

Sinua voidaan auttaa, mutta sinua ei voida pelastaa. Ympärilläsi olevat ihmiset ovat toisinaan joutuneet venymään ja paukkumaan, eikä vähiten räiskyvän tunnemaailmaasi takia. Olet onnekas, sillä lapsistasi on kasvanut ajattelevia ja viisaasti tunteitaan jäsenteleviä ihmisenalkuja. He eivät ole ihan pienestä pulassa, vaikka sinulle sattuisi suuremman tunneskaalan päiviä. 

En ole koskaan arvostanut sitä, mitä sinä osaat tehdä. Ennen sinulla oli vahva ajatus, että jäät pian elämäsi ihmisille kiinni siitä, ettet osaa tai pysty niihin asioihin, joita sinulta odotetaan. Että olet jollain verukkeella käynyt koulusi, saanut työpaikkasi ja sisustanut kotisi. Huijannut, liioitellut, puhunut ihmiset puolellesi. 

Nyt on aika uskoa, että osaat hienosti kaiken sen, mitä teetkin. Olet mielestäni monipuolisesti taitava ja oppimiskykyinen nainen, joka osaa käydä keskustelua ja perustella omia mielipiteitään. Ja mikä parasta, sinulla on paljon sanottavaa monesta eri asiasta. Ajattelevasta ja sanarikkaasta äidistä kasvaa niitä aiemmin mainittuja ajattelevia lapsia - lastesi hienoista piirteistä voit yhtälailla ottaa kunniaa. Lapsesi ovat suurimpia saavutuksiasi ja sinun sietää olla itsestäsi ja heistä ylpeä. 

Kuka ostaa yksin vanhan omakotitalon ja opettelee tekemään remontteja? Kuka nappaa itselleen kotitalouden lehtorin viran hyvin vähällä työkokemuksella? Kuka synnyttää autoon ihan muina naisina? 

Ei sitä huijaamalla tehdä. Se tehdään sydämellä ja rohkeudella. 

Tunneäly ja ihmisten kohtaaminen ovat ehdottomasti parhaita puoliasi. Ymmärrät monessa tilanteessa hienosti esimerkiksi teini-ikäisen haastavaa ajatuksenjuoksua. Olkoot tämä ominaisuus osittain vaikean elämäsi muovaamaa, sinun kannattaa hyödyntää vuorovaikutustaitojasi niin työ- kuin vapaa-ajallasikin.

Monella tavalla rankka ja kuluttava elämä näkyy kasvoillasi vain pieninä iloruttuina. Ei ole itsestäänselvää, että kolmen lapsen äiti tuntee edelleen kehonsa jokaisen sopukan ja pystyy haastamaan itseään fyysisesti. Aimmin on treenattu henkinen ruoska kädessä, nykyään vallitsee lähes täydellinen liikunnan ilo. Niin tai näin, peilikuva voisi olla jotakin paljon surullisempaakin - et ole kadottanut itseäsi äitiyden ja rankkojen vuosien syövereihin, joka on jo itsessään arvostettava asia. 

Yritän kertoa sinulle, että olet oikein hyvä juuri noin. Olet ottanut ison askeleen kohti toipumista, myötätuntoa ja armollisuutta. Ukkosmyräköiden välissä puhaltelee paljon lempeitä myötätuulia, jotka olet oppinut ottamaan vastaan. 

Pienissä hetkissä, me olemme alkaneet pitää toisistamme. Niissä hetkissä meistä tulee minä. Kokonainen, kolmekymppinen, todistetusti onnellisuuteen ja armollisuuteen kykenevä kokonaisuus. Hieno ja taitava ihminen, jolla on paljon annettavaa niin muille kuin itselleen. 

Rakastava, rakastettava, rakkauden arvoinen. Päästä varpaisiin. 

Paljon onnea minulle, ei päivääkään yli kolmekymppiselle ❤️

Kirje vauvalleni

Vuosi sinua, vuosi meitä. Oma vauvani, yhä niin ihmeellinen ja ainutlaatuinen.

Me olemme alusta asti olleet tiimi, sinä ja minä. Kun sain kuulla sinusta, kuvittelin sinut touhukkaaksi pieneksi tytöksi, jolla on suuret visiot ja paljon vauhtia. Pilkettä ja vilskettä. 

Ensin sain sinua turhautumiseen asti odotella, sitten synnyitkin vauhdilla moottoritien varteen. Katselit meitä ihan rauhassa kuin ajatellen, että mitäpä muutakaan, noin vain synnyin ja nyt tarvitsen jotain ruokaa. Osasit heti nukkua yösi, nostaa maidon ja tilata vaipanvaidon. Olit kaikessa hyvin määrätietoinen, mutta ennen kaikkea valtavan suloinen ja rakastettava. 

Sellainen sinusta sitten tuli, tuhansilla halauksilla ja reilulla tahdonvoimalla varustettu pieni ihminen, jolla elämä sujuu ja soljuu oppikirjan mukaan. Kymmenen päivän iässä selvitit tuosta vain RS-viruksen ja vähän myöhemmin koronan, söit panadolia kuin ammattilainen ja täytit vaippaa kello kädessä. 

Kaiken sen ajan, kun olit valtavan valmis ja hyvä kertomaan mitä tarvitset, kasvoit tiiviisti minun kanssani. Monesti olimme vain me kaksi, sinä ja minä. 

Mahdotonta ajatella, että tätä kirjoittaessa vauvavuosi on ihan pian päättymässä ja joudun saattelemaan sinut taaperoksi. Vuoden aikana sinusta on kasvanut sosiaalinen ja äärimmäisen rohkea lapsi, joka luottaa vilpittömästi ihmisiin ja sopii kaikkien syliin. Elämässäsi on tänään paljon ihania tyyppejä, mikä on pelkästään hienoa asia. 

Vaapero olet ollut jo jonkin aikaa. Sait jalat allesi samana päivänä, kun täytit 10kk. Sen jälkeen oletkin tehnyt ja kulkenut omiasi - pysähdyt vain syömään, eikä siinäkään tarvitse turhia nautiskella. Sopiva ruoka suuhun ja lattialle loput, ihan helppoa!

Jos et juuri levittele kaurahiutleita lattialle tai tyhjennä pyykkikorista likapyykkiä sinne ja tänne, saattaa sinulla olla hetki aikaa paukuttaa vähän rumpua tai soittaa lusikoita. Tykkäät kokeilla, voisiko palikoilla kuitenkin soittaa puheluita tai imurilla ratsastaa. Pipoille ja sukille sanot pikaiset heipat ja nukkumaanmenoajoille piut paut. Sinua ei saa pakottaa, tai annat kuulua! 

Olet ihana kikattaja, joka juoksee karkuun ja antaa halin joka välissä. Osaat rullata huulesi suloiseen mutruun ja meinaat haljeta ilosta, kun se joka kerta meitä muita niin naurattaa. Äitiä tapailet ja harmin tullen sanot vaativasti "anna". Sen lisäksi tokaiset usein vain "nam nam", joka kommunikaation laajuudellaan yllättää aina - voimme keskustella ruokapöydässä vaikka ja mitä! 

Höpöttelet omaa kieltäsi ja hurmaat ihan täysillä. Sinusta on ihanaa mennä esimerkiksi lasten juhliin ja vain taapertaa ympäriinsä pallon perässä. Musiikki saa sinut tanssimaan ja esimerkiksi auto-harmiin auttaa ainoastaan Baby Shark. 

Temmoltasi ja tekemiseltäsi tuot mieleen veljesi hänen vauva-aikanaan. Silti sinulla on vähintään yhtä paljon yhteisiä juttuja siskosi kanssa - paras hetki päivässä on se, kun sisarukset palaavat päiväkodista, ja voitte taas tehdä ison läjän Pitkäniittyjä patjoille olkkariin. 

Öisin et nykyään aina malta nukkua ja toisinaan haluat esimerkiksi leikkiä. Jos sinua yrittää laittaa takaisin pötkölleen (tai viedä tissin = äidin pois) annat kuulua niin kovaa, että koko talo raikaa. Vääryydestä olet oppinut ilmoittamaan, mutta toisaalta tulisten tunteiden kirjoon kuuluu myös kyky rakastaa ja välittää isosti. 

Mittasi ovat minulle mysteeri, olenhan käynyt neuvolassa kanssasi viimeksi puoli vuotta sitten. Isi on saanut nauttia ajasta kotona kanssasi, ja minä palasin töihin sinun ollessa vain 9kk ikäinen. Kaikki meni hyvin, vaikka äidin sydän oli pitkään (ja on edelleen) vähän syrjällään. Sinä pärjäät niin hienosti, eikä meidän tarvinnut luopua juuri mistään muusta, kuin yöunista.

Silti - jokaisen valvotun minuutin kanssasi selvittäisiin uudestaan. Suuret tunteesi rakastaisin pois. Pienen kädenpuristuksen ja halauksen sulkisin syvälle sydämeeni. Askeleesi turvaisin ja edelleen malttaisin. Syöttötuolisi siivoaisin ja lakanasi vaihtaisin. Sukkasi pukisin uudelleen, uudelleen. Kylmän kadottaisin ja syvälle lämpööni säilöisin. Pahan parantaisin ja ilon nostaisin. Naurua ruokkisin ja ihmeitä etsisin. Suruja kantaisin ja öihin keinuttaisin. Unia ajattelisin ja sinne saattelisin. Maailmaasi silottaisin ja huoleni turvaksi lähettäisin - rakastaisin ja luottaisin kaikkeen siihen, mihin olet kasvanut. 

Ennen kaikkea, olisin kiitollinen yötä päivää. Siinä olet kolmas ihmeeni.  Paljon onnea pieni tyttäreni ❤️